Max Tallberg
Edellisessä blogitekstissäni nostin erityisesti esiin demokratian suhteen ja lähestymistavan vallankäyttöön. Vaikka tämä on edelleen varmaankin se keskeisin asia, jonka ihmiset liittävät demokratiaan, liittyy demokratiaan paljon muutakin. Demokratiaan kuuluukin keskeisenä tekijänä sen edistävät arvot, mutta myös eri instituutiot, jotka pitävät sen elinvoimaisena. Yhdessä nämä tekijät muovaavat demokratiasta kokonaisvaltaisen lähestymistavan siihen, miten yhteiskunta tulisi järjestää. Tässä blogitekstissä keskityn erityisesti tähän, mutta myöhemmissä teksteissä jatkan myös näihin teemoihin liittyvää pohdintaa.
Historiallisesta näkökulmasta demokratia voidaan nähdä vastareaktiona autokratiaan, yksinvaltaan, joka oli valistuksen aikaan asti maailman keskeisin hallintamuoto. Yksinvallan etuina voidaan pitää sitä, että sen oli mahdollista taata rauha ja järjestys, mutta tämä tapahtui usein alamaisten henkilökohtaisen vapauden kustannuksella. Demokratia pystyi puolestaan tarjoamaan nämä molemmat: henkilökohtaisen vapauden, mutta myös yhteiskunnan, jossa vallitsee järjestys, jossa nämä kaksi tekijää olivat tasapainossa. Tämä tasapaino on kuitenkin sellainen, joka edelleen jatkuvasti muuttuu. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä tasa-arvo, muuttuu tämä yhteys vielä monimutkaisemmaksi. Täydellinen vapaus johtaakin jyrkkään epätasa-arvoon, joka myöskään ei ole toivottavaa demokraattisessa yhteiskunnassa, jo yksistään yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tähän tasapainoon ja siihen liittyviin arvoihin kuuluu vielä lisätä sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ilmaisunvapaus, väärinkäytösten puuttuminen, turvallisuus, ihmisten mahdollisuus kehittyä ja oikeusvaltion toteutuminen. Myös ihmisoikeuksien kunnioitus kuuluu olennaisena osana demokratiaan.
Näemme siis, että demokratiaan kuuluu monta keskeistä arvoa ja että niiden keskinäinen dynamiikka tekee demokratiasta monipuolisen, mutta paikoitellen myös haastavia kysymyksiä ja valintoja synnyttävän järjestelmän. Näiden kaikkien arvojen vaalimiseen ei kuitenkaan ainoastaan riitä ne kriteerit, jotka edellisessä blogitekstissäni luettelin. Samoin se, että kansalaisilla on kyky tehdä järkeviä, faktoihin ja hyviin arvoihin perustuvia päätöksiä, vaatii monta yhteiskunnallista instituutiota, jotka toimiessaan luovat demokratiasta vielä kokonaisvaltaisemman lähestymistavan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Nostan seuraavaksi esiin näistä instituutioista tärkeimmät.
Totuudellisen tiedon saatavuus on näistä ensimmäinen ja se on elintärkeää demokratian toimivuuden kannalta. Oikea ja faktapohjainen tieto johtaa siihen, että kansalaiset tekevät vastuullisia ja järkeviä äänestyspäätöksiä. Tämä liittyy kuitenkin myös siihen, että kansalaiset tämän tiedon avulla voivat vahtia vallassaolijoita ja varmistaa, että poliitikot tekevät sellaisia päätöksiä, joita heidät valinneet äänestäjät alun perin toivoivat. Lehdistön ja vallanhaltijoiden vastakkainasettelu muodostavatkin monessa demokratiassa elintärkeän dynamiikan. Media voi samaan aikaan myös vahtia oikeuslaitosta, minkä lisäksi sen rooli on ratkaiseva silloin, kun halutaan järjestää toimivia vaaleja. Tähän kaikkeen liittyen on tärkeää, että media on riippumatonta eikä hallinnon tai yksityisten intressien hallinnoima. Median tulisi samaan aikaan myös edistää yhteisiä etuja, mutta tehdä se niin, että se tuo esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia.
Toimiva ja vapaa oikeuslaitos on myös keskeinen osa tervettä demokratiaa. Se takaa sen, että kaikille kansalaisille sovelletaan samoja sääntöjä, myös rikkaille ja vaikutusvaltaisille. Oikeuslaitoksen tehtävänä onkin ratkaista lakiin liittyviä kiistoja, mutta myös maan lakien tulkintaan, puolustamiseen ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Näin ollen oikeuslaitoksen rooli myös yhteiskunnan arvojen puolustajana on merkittävä, myös vähemmistöjen oikeuksien kohdalla ja erityisesti poliittisesti epävakaina aikoina. Silloin ne voivat esimerkiksi heikentää autoritaarisesti toimivan päättäjän valtaa. Kaiken tämän edellytyksenä on kuitenkin juuri oikeuslaitoksen riippumattomuus ja vapaus, myös suhteessa lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaan, joita se tosiaan myös vahtii, kuten myös varmistaa toimivat vaalit ja niiden jälkeisen vallanvaihdon.
Toimiva koulutusjärjestelmä kuuluu myös toimivaan demokratiaan ja sen voi myös laskea ihmisoikeudeksi, myös siinä mielessä, että se mahdollistaa muiden ihmisoikeuksien toteutumisen. Myös laajemmin tarkasteltuna koulutus mahdollistaa toimivan yhteiskunnan, niin sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Koulutuksen kautta jokainen yhteiskunta myös siirtää omia tapojaan, normejaan, arvojaan, kulttuuriaan ja ihanteitaan seuraaville sukupolville. Nämä kaikki vahvistavat ja juurruttavat samaan aikaan myös demokratiaa ja sen hallintamuotoja. Tämä johtaa myös yhteiskuntaan, joka on dynaaminen ja kehittyvä ja joka mahdollistaa myös kansalaisista lähtöisin olevan positiivisen yhteiskunnallisen kehityksen. Toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta toimii näiden toimijoiden lisäksi myös demokratian vahvistajana.
Lähteet: