Max Tallberg
Tässä tekstissä käsitettä Globaali etelä käytetään viittaamaan globaaleihin eriarvoisiin valtasuhteisiin, ei yhtenäiseen tai homogeeniseen joukkoon maita tai yhteiskuntia.
Olen aiemmissa Globaalia etelää käsittelevissä blogiteksteissäni nostanut esiin aiheeseen liittyvää perustietoa ja keskittynyt kuvailemaan näihin valtasuhteisiin liittyviä historiallisia olosuhteita sekä niiden syy–seuraussuhteita. Lisäksi olen tarkastellut Globaaliin etelään liitettyjä arjen todellisuuksia eri konteksteissa. Tässä tekstissä käännän huomioni Globaaliin etelään usein liitettyihin nykyajan globaaleihin eriarvoisuuksiin ja keskityn erityisesti köyhyyteen liittyviin rakenteellisiin haasteisiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Köyhyyttä ei ensinnäkään voida selittää yksilöiden välisillä eroilla. Sen sijaan se liittyy läheisesti rakenteellisiin tekijöihin, kuten epätasa-arvoisiin poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin, historialliseen hyväksikäyttöön sekä hallintomuotoihin, joita muovaavat sekä kansalliset dynamiikat että globaalit valtasuhteet. Taloudelliset ja poliittiset järjestelmät ovat kuitenkin äärimmäisen monimutkaisia, minkä vuoksi yksittäisiin tai yksinkertaistettuihin selityksiin nojaaminen ei ole riittävää. On siksi perusteltua tarkastella myös menneisyyttä nykytilanteen selittämiseksi, kuten olen tehnyt aiemmissa teksteissäni.
Kun tarkastellaan köyhyyden poistamista maailmasta – eli sitä, miten oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä kehityspolkuja voitaisiin tukea syvästi eriarvoisissa globaaleissa olosuhteissa – on ensiarvoisen tärkeää puuttua äärimmäiseen köyhyyteen, joka on yhä todellisuutta merkittävälle osalle maailman väestöstä. Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa tilanteita, joissa kotitaloudet eivät kykene täyttämään selviytymisen kannalta välttämättömiä perustarpeita. Tämä voi ilmetä kroonisena nälkänä, terveydenhuollon puutteena, puhtaan veden ja sanitaation saatavuuden ongelmina, koulutuksen puutteena tai fyysisen turvallisuuden puuttumisena. Tällaiset olosuhteet keskittyvät vahvasti Globaaliin etelään, vaikka vakavaa puutetta ja syrjäytymistä esiintyy myös muualla maailmassa.
Myös nälänhätää esiintyy edelleen nykypäivän maailmassa, mutta se ei johdu ruoan kokonaispuutteesta, vaan sen epätasaisesta jakautumisesta ja saatavuudesta. Nälänhädät on myös osoitettu liittyvän poliittiseen vastuullisuuteen ja hallintoon. Demokratia suojaa nälänhädältä kahdella keskeisellä tavalla: ensinnäkin vapaan lehdistön kautta, joka tuo nälänhädän riskit esiin ennen niiden eskaloitumista eikä peittele niitä jälkikäteen; ja toiseksi vapaiden ja toimivien vaalien kautta, jotka auttavat varmistamaan, että poliittinen valta pysyy tilivelvollisena kansalaisille. Mikäli vastuullisuus puuttuu tai johto ei toimi vastuullisesti, vallanpitäjät voivat menettää kansalaisten tukensa. Demokratian keskeiseksi eduksi voidaan näin ollen nähdä se, että se tarjoaa ihmisille todellisia keinoja puolustaa oikeuksiaan ja valvoa niiden toteutumista.
Länsimaissa köyhyys ymmärretään useimmiten suhteellisena köyhyytenä, jolloin kotitalouden tulot jäävät tietyn kansalliseen keskiarvoon suhteutetun rajan alapuolelle. Suhteellisessa köyhyydessä elävät ihmiset eivät välttämättä pysty osallistumaan täysipainoisesti sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään tai saamaan laadukasta terveydenhuoltoa ja koulutusta, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan sosiaaliseen liikkuvuuteen. Äärimmäisen aineellisen köyhyyden olosuhteissa rajoitteet ovat kuitenkin vielä huomattavasti vakavampia. Kun köyhyys on äärimmäistä, se voi muodostaa loukun, josta yksilö ei kykene nousemaan omin avuin. Ihmiset ovat tällöin liian köyhiä säästääkseen tai investoidakseen tulevaisuuteensa, mikä tekee elinolojen parantamisesta erittäin vaikeaa. Tätä tilannetta kuvataan käsitteellä köyhyysloukku.
Yksilö tai kotitalous voi ajautua köyhyysloukkuun monista syistä, kuten sairauden, maantieteellisen eristyneisyyden, ympäristöolosuhteiden tai laajemman taloudellisen puutteen vuoksi. Köyhyysloukkuja on tunnistettu myös aseellisiin konflikteihin, luonnonvarojen hallintaan, sisämaavaltioihin sekä heikkoihin hallintorakenteisiin liittyen. Taloudellisen kehityksen tasolla on tässä yhteydessä merkittävä rooli. Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että sisällissodat ovat todennäköisempiä matalan tulotason maissa. Tulojen laskiessa konfliktin riski kasvaa, ja matala tai negatiivinen talouskasvu vahvistaa tätä riskiä entisestään. Aseellinen konflikti – tai jo sen uhka – vaikuttaa vakavasti kehitykseen, myös taloudelliseen suorituskykyyn. Alhaiset tulot liittyvät usein köyhyyteen, joka puolestaan kaventaa ihmisten mahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Tällaisissa olosuhteissa rajalliset tulevaisuudennäkymät ja turvattomuus voivat lisätä alttiutta aseelliseen mobilisaatioon, erityisesti nuorten keskuudessa.
Myös arvokkaiden luonnonvarojen löytyminen Globaaliin etelään usein luokitelluista maista voi tietyissä olosuhteissa pahentaa kehityshaasteita. Tämä on erityisen todennäköistä silloin, kun globaalit markkinat, ulkopuoliset toimijat ja epätasaiset valtasuhteet muovaavat näiden resurssien hallintaa. Tällöin luonnonvarojen vienti voi johtaa valuutan vahvistumiseen, mikä tekee muista vientisektoreista vähemmän kilpailukykyisiä. Nämä sektorit olisivat kuitenkin voineet edistää voimakkaammin teknologista kehitystä ja pitkän aikavälin taloudellista monipuolistumista.
Rakenteellisia köyhyysloukkuja kohtaavat maat tarvitsevat usein mittavia investointeja vastatakseen näihin haasteisiin. Näiden investointien rahoittaminen on kuitenkin vaikeaa juuri resurssien niukkuuden vuoksi. Näihin ongelmiin vastaaminen edellyttääkin enemmän kuin pelkästään vapaita markkinoita tai muodollisia demokraattisia instituutioita. Tämän vuoksi monet tutkijat korostavat kotimaisen poliittisen liikkumatilan, globaalien rakenteellisten uudistusten ja joissain tapauksissa kehitysyhteistyön yhdistelmää, jotta myönteiset kehityskierteet saataisiin käynnistymään ja pitkän aikavälin investoinnit mahdollistettua.
Köyhyysloukkuihin liittyvien ongelmien ratkaiseminen tulisi asettaa etusijalle pyrittäessä kohti globaalisti oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Seuraava tavoite on vähentää kohtalaista köyhyyttä ja laajentaa sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia eri konteksteissa. Globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen voidaan näin ollen ymmärtää yhdeksi aikamme kiireellisimmistä yhteisistä haasteista.
Lähteet:
Andersson, K. et al. (2005) The samaritan’s dilemma : the political economy of development aid / Clark C. Gibson … [ja muita]. Oxford ; Oxford University Press.
Banerjee, A. Vinayak. & Esther Duflo (2011) Poor economics a radical rethinking of the way to fight global poverty / Abhijit Vinayak Banerjee, Esther Duflo. New York: Public Affairs.
Collier, Paul. (2008) The bottom billion : why the poorest countries are failing and what can be done about it / by Paul Collier. New York: Oxford University Press.
Desai, V. & Potter, R. B. (2014) The companion to development studies / edited by Vandana Desai and Rob Potter. Third edition. Abingdon, Oxon: Routledge.
Kervinen, Anna. et al. (2007) Kehitysmaatutkimus : johdatus perusteisiin / toimittaneet: Juhani Koponen, Jari Lanki, Anna Kervinen. Helsinki: Gaudeamus.
Kothari, U. (2019) A radical history of development studies : individuals, institutions and ideologies / Uma Kothari. Second edition. London: Zed Books.
Moloney, K. (2014) Development Aid Confronts Politics: The Almost Revolution by ThomasCarothers and Dianede Gramont. Washington, DC: Carnegie Endowment for International Peace, 2013. 347 pp. $19.95 (paper). Governance (Oxford). [Online] 27 (2), 361–364.
Nygren, A 2013 , Eco-imperialism and environmental justice . in S Lockie , D A Sonnenfeld & D R Fischer (eds) , Routledge International Handbook of Social and Environmental Change . Routledge International Handbooks , Routledge , London , pp. 58-69
Sachs, J. (2005) The end of poverty : economic possibilities for our time / Jeffrey D. Sachs. New York: Penguin Press.
Yanguas, Pablo (2018) Why we lie about aid: development and the messy politics of change. London: Zed Books.
Veltmeyer, H. & Delgado Wise, R. (2018) Critical development studies : an introduction / Henry Veltmeyer & Raúl Delgado Wise. Halifax: Fernwood Publishing.
Wickstead, M. A. (2015) Aid and Development: A Brief Introduction. 1st edition. [Online]. Oxford: Oxford University Press.
Development : History and Power of the Concept Koponen, Juhani 2020 Koponen , J 2020 , ’ Development : History and Power of the Concept ’ , Forum for Development Studies , vol. 47 , no. 1 , pp. 1-21 .https://doi.org/10.1080/08039410.2019.1654542
