Oikeudenmukaisuuden filosofian historia

Max Tallberg Käsittelin edellisessä blogitekstissäni kysymystä siitä, voidaanko nykymaailmaa pitää oikeudenmukaisena. Päädyin vastaamaan tuohon kysymykseen kieltävästi – riippumatta siitä tarkastellaanko kaikkien globaalin etelän tai kehittyneiden teollisuusmaiden ihmisten tilannetta. Tässä tekstissä puolestaan pohdin sitä, millainen oikeudenmukainen maailma voisi olla. Käytän pohdinnan lähtökohtana edellisessä tekstissä esiin nostamiani näkökulmia ja tosiasioita, mutta pohdin kysymystä myös aiemmin blogissamme ja […]

Max Tallberg Olemme viimeisimmissä blogiteksteissämme ja podcast-jaksoissamme käsitelleet länsimaisia oikeudenmukaisuusteorioita sekä siihen liittyviä teemoja, jotka ovat vaikuttaneet – ja vaikuttavat edelleen – ajatteluumme oikeudenmukaisuuteen liittyen. Päätämme tämän kokonaisuuden tältä erää kahdella blogitekstillä, jossa ensimmäisessä tarkastelen sitä, onko nykymaailma oikeudenmukainen. Toisessa tekstissä pohdin puolestaan sitä, millainen oikeudenmukainen maailma voisi olla. Oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset voidaan perustellusti nostaa […]

Petri Lahtinen Johdanto Viimeisimmässä blogitekstissämme tarkasteltiin amerikkalaisen filosofi John Rawlsin vaikutusta oikeudenmukaisuusteorioille. Kuten jo tuossa tekstissä moneen kertaa todettiin, Rawlsin teoria on ollut monella tapaa vaikutusvaltainen. Toisaalta se tarjosi varteenotettavan vaihtoehdon aiemmin angloamerikkalaista oikeudenmukaisuuskeskustelua hallinneelle utilitarismille, mutta toisaalta se myös palautti oikeudenmukaisuusteoretisoinnin takaisin sopimusteoreettisen perinteen pariin. Rawlsin teorian kriitikotkin yleensä tunnustavat sen merkityksen, ja täten […]

Petri Lahtinen Rawlsin teoria tiivistettynä Kun puhutaan 1900-luvun oikeudenmukaisuusteorioista, ei yhdysvaltalaisen filosofin John Rawlsin vaikutusta voida sivuuttaa. Rawlsin teoria ei ollut ainoastaan merkittävä irtiotto ja tuore vaihtoehto angloamerikkalaisessa ajattelussa pitkään vallassa olleelle utilitarismille, vaan se synnytti myös merkittävän määrän niin puolestapuhujia, teorian kehittelijöitä kuin kriitikoitakin. Rawlsin vuonna 1971 ilmestyneessä kirjassa Theory of Justice (suom. Oikeudenmukaisuusteoria) […]

Petri Lahtinen Klassinen utilitarismi Utilitarismia pidetään usein yleisenä moraaliteoriana, mutta sitä on myös sovellettu oikeudenmukaisuusajatteluun ja sen kysymyksiin. Teorian keskeisenä käsitteenä toimii hyöty, jonka englanninkielinen vastine utility on antanut nimensä koko ajattelulle. Klassisen utilitarismin juuret jäljitetään yleensä 1700- ja 1800-luvun vaihteen Englantiin ja sen ensimmäiseksi merkittäväksi edustajaksi mainitaan usein englantilainen valistusfilosofi Jeremy Bentham: Ranskan vallankumouksen […]

Max Tallberg & Petri Lahtinen Nykymaailma on äärimmäisen globalisoitunut: tämä tarkoittaa sitä, että eri talouden, kulttuurien ja arvojen suhteet ja rakenteet vaikuttavat alati laaja-alaisemmin ja maailmanlaajuisesti yli geopoliittisten rajojen. Täten päätöksenteossa, markkinoissa ja eri inhimillisen kehityksen osa-alueilla maantieteen merkitys pienenee. Tästä huolimatta nykymaailmassa globalisaatio ei ole johtanut niin sanottuun globaaliin politiikkaan eli kansainvälisen päätöksenteon konsensukseen […]