Miksi ihmisten vapaata liikkuvuutta tulisi kannattaa

Kannatamme muutoksia, jotka ovat kaikkien hyväksyttävissä.

Uskomme rakentavan keskustelun voimaan.

Global Visions > Blogi > Miksi ihmisten vapaata liikkuvuutta tulisi kannattaa

Miksi ihmisten vapaata liikkuvuutta tulisi kannattaa

Max Tallberg

Haastattelimme äskettäin Alex Sageria podcastissamme. Sager toimii professorina Portland State Universityssa ja on keskittynyt tutkimuksessaan vahvimmin muuttoliikkeiden etiikkaan. Podcastimme tämän jakson teemana oli ihmisten vapaa liikkuvuus. Tämä teksti tiivistää tuon keskustelun keskeisen annin, minkä lisäksi se jatkaa vapaisiin muuttoliikkeisiin liittyvää reflektiota yhdistyksemme näkökulmasta.

Ensinnäkin on keskeistä todeta, että Alex Sager puhui podcast-jaksossamme poliittisista rajoista: siitä, että henkilö voisi vapaasti muuttaa maiden välillä ja saada uudessa kotimaassaan saman aseman ja nauttia samoista eduista ja resursseista kuin mistä kantaväestö nauttii. Rajoja käsittelevä filosofia on kuitenkin monimutkaisempi teema. On olemassa erilaisia rajoja, kuten kulttuurien välisiä tai ajan määrittelemiä. Rajoilla on myös monessa yhteydessä oma funktionsa: ne erottelevat yhteisöjä ja samalla maailma järjestyy niiden kautta. Rajoja tarvitaan myös, kun määritellään läheisiä ihmissuhteita: esimerkiksi avioliitoon liittyy omia erityispiirteitä, jotka ovat tärkeitä ja erottavat sen muista ihmissuhteista.

Rajat luovat kuitenkin ongelmia silloin, kun ne sulkevat ihmisiä tai ihmisjoukkoja pois mahdollisuuksista elää arvokasta elämää. Nykyään on esimerkiksi olemassa ihmisiä, jotka joutuvat asumaan pakolaisleireillä vuosikymmeniä. Myös EU:n suhde pakolaisiin on kestämätön: EU:n rajoilla uhkaillaan ja pelotellaan ihmisiä ja estetään heidän turvapaikanhakunsa. Ihmisiä kuolee myös salakuljettajien järjestämissä kuljetuksissa. Ihmisillä tulisi olla perusoikeus turvapaikkaan, mutta tämä ei nykymaailmassa toteudu. Maiden väliset rajat ovatkin nykyään poliittisia ja sosiaalisia konstruktioita, joita tulisi muuttaa. Nykyinen rajapolitiikka johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti ja ihmisoikeuksia rikotaan.

Vapaata liikkuvuutta tulisikin kannattaa monesta eri syystä. Nykypäivän rajat luovat vastakkainasettelua ja tätä kautta mahdollisuuksia stigmatisoida ihmisryhmiä. Tämä synnyttää usein jännitteitä kantaväestön ulkomaalaistaustaisten välille. Erityisen tärkeä käsite tähän liittyen on kategorinen eriarvoisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmisiä erotellaan kategorioihin saavutettujen tai määrättyjen ominaisuuksien tai piirteiden perusteella sekä niiden yhteisvaikutusten kautta. Tämän myötä maahanmuuttajilla on monessa maassa heikompi asema kantaväestöön verrattuna, ja tämä luo eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa. Näin ollen vapaa liikkuvuus olisi askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa, ja tämä onkin keskeinen argumentti sen puolesta.

Toinen keskeinen argumentti on vapaus. Nykypäivänä poliittiset rajat rajoittavat ihmisten vapautta. Kun näin tehdään, pitäisi se pystyä perustelemaan hyvin. Nykyään moni kehitysmaihin syntyvä ei voi aidosti parantaa elämäänsä, koska ympäröivä yhteiskunta ei tarjoa siihen mahdollisuuksia. On selvää, että tämä ei ole oikein ja että kaikilla tulisi olla aito vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa elämänsä kulkuun. Näin ollen vapaa liikkuvuus olisi yksi varteen otettava keino tarttua globaaliin eriarvoisuuteen. Ongelma on kuitenkin moninainen ja vaatii muitakin toimia.

Kolmas keskeinen syy kannattaa vapaata liikkuvuutta liittyy sen taloudellisiin vaikutuksiin. On laskettu, että vapaat muuttoliikkeet voisivat jopa yli kaksinkertaistaa maailman bruttokansantuotteen. Tämän mekanismin voi ymmärtää inhimillisen pääoman kautta. Ihmisten työstä hyödytään valtavasti enemmän, kun ihmiset pääsevät tekemään työtä yhteiskunnassa, jossa on toimivat instituutiot ja rakenteet. Kehittyvissä maissa näitä ei usein ole, kun taas kehittyneissä maissa tehty työ on toimivien instituutioiden ja rakenteiden ansiosta paljon tuottavampaa. Kuvitteellisena esimerkkinä voidaan miettiä kaupunkia, joka jaetaan pieniin, muutaman korttelin kokoisiin osiin. Ihmiset eivät näillä alueilla tekisi sellaista työtä, jossa heidän työpanostaan tarvittaisiin eniten ja missä se olisi tuottavinta. Tätä esimerkkiä seuraten myös kansallisella ja globaalilla tasolla avoimet rajat johtaisivat tuottavampaan maailmantalouteen. Pelkkä muuttaminen voi yksilön kohdalla johtaa siihen, että hänen palkkatasonsa viisinkertaistuu. Näin ollen myös tällaisen mahdollisuuden saanut henkilö hyötyy uudesta tilanteestaan valtavasti. Ihmiset osaavat monesti myös arvioida itse, missä heistä olisi eniten hyötyä. Myös työnantajat tietävät tämän usein. On myös havaittu, että jo muutaman prosentin kasvu maahanmuutossa vaikuttaa talouteen positiivisesti.

Tämän uudistuksen suurimpana esteenä nykymaailmassa on ihmisten ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan. Yhteiskuntatieteiden parissa tehdyt tutkimukset kertovat kuitenkin meille, että ihmisten huolet ja pelot tähän liittyen eivät perustu tieteellisiin näyttöihin. Monet tutkimukset osoittavat, että maahanmuutto ei kasvata rikollisuutta, ja osa tutkimusta jopa esittää, että se vähenee. Maahanmuutto ei myöskään lisää turvallisuusuhkia, kuten äärioikeisto väittää. Talouteen liittyen tiedetään, että maahanmuuttajat eivät vie ihmisten töitä, laske palkkoja tai vahingoita ammattiyhdistysliittoja. Näin voi kuitenkin tapahtua pienissä määrin, mutta näihin ongelmiin voidaan puuttua progressiivisen verotuksen ja uudelleenjaon kautta. Maahanmuutto tuo tietysti mukanaan haasteita, mutta tämä pätee lukuisiin muihinkin asioihin monimutkaisessa nykymaailmassamme. Näihin haasteisiin voitaisiin kuitenkin vastata. Tutkimusten mukaan, jos eri taustoista tulevia ihmisiä tuodaan yhteen oikealla tavalla, voidaan rakentaa solidaarisuutta ja päästä yli peloista ja ennakkoluuloista, joiden mukaan maahanmuuttajat olisivat uhka.

Toinen haaste vapaan liikkuvuuden toteuttamisen esteenä on nationalismi. Usein eri maiden eliitit ovat luoneet kansallisen identiteetin, joka perustuu heitä hyödyttävään nationalismiin. Tätä kautta ihmiset jaetaan kahteen vastakkaiseen leiriin: meihin ja heihin. Kansallinen identiteetti on kuitenkin monimutkainen ja hankala aihe. Samaan aikaan on myös paljon identiteettiin liittyviä asioita, jotka kaikki ihmiset jakavat. Onkin todettu, että yhteiskuntien sisäiset erot ovat suurempia kuin yhteiskuntien väliset, kun tarkastellaan asiaa yksilöiden kautta. On myös tärkeää tässä nostaa esiin kolonialismin ja imperialismin historiallinen vaikutus, joka on edelleen nykypäivänä näkyvissä. Afrikan maiden vahvat valtiot, vastakkainasettelu kansan ja valtion välillä ja yhteiskunnissa vallitseva syvä eriarvoisuus on kaikki nähty osana siirtomaavallan perintöä.  Onkin selvää, että länsimailla tulisi olla velvollisuus auttaa kehitysmaiden kansalaisia, kun näiden maiden kehitykseen on aiemmin vaikutettu haitallisesti.

Ilmastonmuutos on myös keskeinen teema vapaaseen liikkuvuuteen liittyen. Se tulee suurella todennäköisyydellä johtamaan suurempiin muuttoliikkeisiin, kun elämän edellytykset monessa paikassa tulevat heikkenemään dramaattisesti. Vapaa liikkuvuus mahdollistaisi laajatkin muuttoliikkeet, mutta olisi samalla vain yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen. Epäoikeudenmukaisessa maailmassa vapaat muuttoliikkeet voisivat johtaa myös konflikteihin. Toisaalta Alex Sagerin mukaan ilman vapaata liikkuvuutta ei voi olla oikeudenmukaista maailmaa. Kun ihmiset joutuvat muuttamaan, tulisikin pohtia, mitkä järjestelmät tulisivat olla olemassa, jotta nämä muuttoliikkeet sujuvat onnistuneesti. Ilmastonmuutokseen liittyen tarvittaisiinkin uudenlaista globaalia politiikkaa ja yhteistyötä, työtä yhteisten päämäärien eteen. Alex Sager nosti esiin, että joskus näin voi tapahtua erilaisten kriisien aikana, mutta yleensä keskeistä on ollut oikeanlaisten johtajien läsnäolo oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ajatus vapaasta liikkuvuudesta ei myöskään ole niin mahdoton kuin miltä se monesta kuulostaa: se olisi järkevä poliittinen uudistus monessa osassa maailmaa, eikä sen seurauksena välttämättä olisi massiivinen maahanmuutto. Nykyään suurin osa maahanmuutosta tapahtuu niin sanotun globaalin etelän sisällä.

Nykymaailmassa tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota ihmisten solidaarisuuteen – myös maahanmuuttajiin liittyen. Tätä on näkyvillä jo nykymaailmassa paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka tukevat maahanmuuttajien integroimista yhteiskuntaan. Voi olla, että jopa enemmistö ihmisistä suhtautuu maahanmuuttajiin suopeasti, mutta äänekäs maahanmuuttovastainen vähemmistö on nyt vallannut julkisen tilan. Nyt meidän pitäisikin muuttaa näkemyksiämme maahanmuutosta – keskittyä maahanmuuton etuihin ja muuttaa näkemyksiämme yhteisöistä ja rakentaa instituutioita, jotka tukevat muuttoliikkeitä. Avoimet rajat voisivatkin olla tulevaisuudessa mahdollinen uudistus, jos poliittiset johtajat saataisiin suhtautumaan maahanmuuttoon haasteena ja mahdollisuutena ongelman sijaan. Meidän tulisikin muuttaa yleistä narratiivia maahanmuuttoon liittyen.

Global Visions haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa maailmaa, jossa vapaan liikkuvuuden kaltaisia, globaalisti oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia uudistuksia voitaisiin ottaa käyttöön. Selvää on, että poliittisilla johtajilla on tässä ratkaiseva asema. Demokratioissa tarvitaan myös valistuneita kansalaisia, jotka ovat tietoisia maahanmuuttoon liittyvistä mahdollisuuksista ja äänestäisivät valtaan korkean moraalin omaavia poliitikkoja, jotka tarkastelisivat tosiasioita faktojen pohjalta ja ilman yritystä ääntenkalasteluun. Meidän tulisikin tukeutua vahvemmin tutkimuksen kautta saavutettuun tietoon vaikeilta tuntuvien päätösten edessä – tätä kautta juuri maahanmuuttoon liittyvää narratiivia voitaisiin tehokkaimmin muuttaa. Nykymaailmassa populismi ja harhaanjohtava informaatio muodostavat kuitenkin myös tässä suhteessa vakavan uhan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kehitykselle. Meidän tulisikin pystyä tekemään päätöksiä, jotka voivat monesta tuntua alkuun vaikeilta, mutta joilla voidaan argumentoida olevan selkeitä positiivisia vaikutuksia. Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi näistä uudistuksista.

Global Visionsin näkökulmasta tarkasteltuna voidaan myös ajatella, että ihmisten vapaa liikkuvuus voisi tulevaisuudessa johtaa muihinkin, nykyään utopistisina pidettyihin uudistuksiin, kuten esimerkiksi maailmankansalaisuuteen tai jopa demokraattisen maailmanvaltion syntyyn. Myös globaali perustulo voisi olla mahdollista toteuttaa maailmassa, jossa ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja kansallisvaltioiden välisten rajojen merkitys vähenisi. Myös ilman tämänkaltaisia uudistuksia vapaa liikkuvuus johtaisi varmasti maailmaan, jossa olisi vähemmän epätasa-arvoa ja jossa kansallisvaltioiden asema ja toiminta muuttuisi rakentavampaan ja vähemmän syrjivämpään suuntaan. Sellaisessa maailmassa myös maiden väliset kansainväliset suhteet olisivat vähemmän polarisoituneita ja maailmassa voisi helpommin vallita rauha. Näin maailma olisi myös aidosti, globaalisti tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi. Nämä ovat kaikki syitä, miksi ihmisten vapaata liikkuvuutta tulisi kannattaa.

Lähteet:

  • Basten, C. & Siegenthaler, M. (2019) Do Immigrants Take or Create Residents’ Jobs? Evidence from Free Movement of Workers in Switzerland. The Scandinavian journal of economics. [Online] 121 (3), 994–1019.
  • Chouhy, C. & Madero-Hernandez, A. (2019) ‘Murderers, Rapists, and Bad Hombres’: Deconstructing the Immigration-Crime Myths. Victims & offenders. [Online] 14 (8), 1010–1039.
  • Dustmann, C. et al. (2013) The effect of immigration along the distribution of wages. The Review of economic studies. [Online] 80 (1), 145–173.
  • Finseraas, H. et al. (2020) Labour immigration and union strength. European Union politics. [Online] 21 (1), 3–23.
  • Tallberg, M. & Lahtinen, P. (2022): 07 Free Movement of People and Open Borders, with Alex Sager pt. 1 [Podcast] November 14th, 2022.

https://rss.com/podcasts/visionsofabetterworld/695688

  • Tallberg, M. & Lahtinen, P. (2022): 08 Free Movement of People and Open Borders, with Alex Sager pt. 2 [Podcast] November 23rd, 2022.

https://rss.com/podcasts/visionsofabetterworld/707031/

Jaa somessa

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

SINUA SAATTAVAT KIINNOSTAA MYÖS SEURAAVAT ARTIKKELIT

Metapolitiikka, Algoritmit ja Vastarinta

Astrid Aminoff Viime vuosien äärioikeiston nousu, joka ulottuu Donald Trumpin presidenttiydestä Euroopan äärioikeistolaisen populismin nousuun, uhkaa monia liberaaleja ihanteita, joiden kanssa olemme kollektiivisesti samaistuneet toisen

Anarkismi (osa kolme)

Petri Lahtinen Demokratia Anarkismissa suhtaudutaan demokratiaan usein kahtiajakoisesti tai ristiriitaisesti. Tässäkin on tärkeää täsmentää, että anarkistinen demokratiakritiikki kohdistuu pääosin uusliberalistiseen demokratiaan ja parlamentarismiin. Anarkismin epäileväisyys

Anarkismi (osa kaksi)

Petri Lahtinen Aktivismi Keskeisimpiä anarkismiin kuuluvia keinoja vaikuttaa ja haastaa nykyinen tilanne on aktivismi ja sen eri muodot. Nykyajan anarkistista aktivismia teoretisoidaan tuloksena, joka on

Anarkismi (osa yksi)

Petri Lahtinen Tavoitellessamme kokonaisvaltaisesti parempaa maailmaa on yksi merkittävimmistä haasteista löytää toimiva yhteiskunnallisen järjestäytymisen muoto. 1900-luvun ideologisessa kamppailussa fasismin hävittyä toisessa maailmansodassa ja perinteisen kommunismin

Oletko ihminen, jonka mielestä on tärkeää pyrkiä parantamaan maailman tilaa?

Jos näin on asian laita, silloin Uuden ajan kansalainen: Visio paremmasta maailmasta on kirja, joka sinun tulisi lukea. Kirjassa Max Tallberg esittää konkreettisen poliittisen vision paremmasta maailmasta. Kirja on ladattavissa ilmaiseksi.