Ihmisten vapaa liikkuvuus olisi keino ratkaista globaaliin eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat

Kannatamme muutoksia, jotka ovat kaikkien hyväksyttävissä.

Uskomme rakentavan keskustelun voimaan.

Global Visions > Blogi > Ihmisten vapaa liikkuvuus olisi keino ratkaista globaaliin eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat

Ihmisten vapaa liikkuvuus olisi keino ratkaista globaaliin eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat

Max Tallberg

Suurin osa maailman epätasa-arvosta johtuu maiden välisistä eroista. Tätä epäkohtaa pahentaa se tosiasia, etteivät ihmiset itse voi tehdä asialle mitään, jos kotimaa ei tarjoa aitoja mahdollisuuksia vaurastua. Kaikki riippuu siis siitä, mihin maahan ihminen on sattunut syntymään. Ja jos ihminen haluaa tehdä asialle jotain, esimerkiksi muuttaa toiseen maahan, sitä ei sallita.

Ajatus avoimista rajoista olisi ratkaisu tähän. Se tarkoittaisi sitä, että jokainen ihminen saisi vapaasti valita, missä asuu. Jos ihmiset saisivat tehdä tämän – muuttaa vaikka sellaiseen maahan, jossa on töitä tarjolla – globaaliin epätasa-arvoon liittyvä ongelma olisi tietyssä mielessä ratkaistu. Ihminen todennäköisesti kannattaa avoimien rajojen maailmaa, jos hän on sitä mieltä, että sen, mihin maahan syntyy, ei pitäisi vaikuttaa yksilön tulevaisuuteen. Sinunkin tulisi kannattaa vapaata liikkuvuutta ajavaa politiikkaa, jos ajattelet, että kaikkien tulisi itse saada vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja siihen, miten elämässään menestyy. Vapaan liikkuvuuden tulisi olla perusoikeus, ja kaikkien ihmisten pitäisi saada vapaasti päättää asuinpaikkansa nykypäivän globaalissa maailmassa.

Avointen rajojen politiikka tarkoittaisi käytännössä siis sitä, että ihmiset voisivat vapaasti muuttaa maasta toiseen, ilman esteitä, mittavaa byrokratiaa ja lupahakemuksia. Ajatuksena on, ettei muualta tulleita kohdeltaisi eri tavalla kuin kantaväestöä, vaan maahanmuuttajien tulisi saada lyhyen ajan sisällä samat taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset oikeudet kuin mitkä kantaväestöllä on.

Tutkimuksissa on saatu selville, että kokonaisuudessaan maahanmuutolla on suotuisa vaikutus talouteen. Maahanmuuttajat luovat keskimäärin 1,2 uutta työpaikkaa oman työnsä lisäksi, eikä siitäkään ole näyttöä, että he käyttäisivät kantaväestöä enemmän hyvinvointivaltion tarjoamia palveluja. Muuttoliikkeet johtaisivat taloudellisessa mielessä myös muihin hyviin seurauksiin: ihmiset, jotka uudessa asuinmaassaan ansaitsisivat enemmän, lähettäisivät rahaa kotimaahansa. Näin erilaisia taitoja ja valmiuksia myös hyödynnettäisiin maailmalla paremmin.

Maailman bkt voisi muuttoliikkeiden myötä kasvaa eri arvioiden mukaan 67–147 prosenttia. Näin ollen herääkin ilmeinen kysymys: miksi aiheesta ei puhuta enemmän? Ja ilmiselvä on myös vastaus: kysymys on poliittisesti tulenarka ihmisten ennakkoluulojen takia. Ongelmana ovatkin siis ennakkoluulot, ei niinkään monimuotoisuus, sillä muuttoliikkeet tuntuvat vaikeilta oikeastaan vain heille, joilla on asiaan liittyviä ennakkoluuloja. Tutkimuksissa ei ole myöskään saatu tukea väitteelle, että maastamuutto vahingoittaisi kyseisen maan taloutta, joten muuton toisellakaan osapuolella ei tulisi olla syytä vastustaa sitä.

Alueiden välinen tasa-arvo toteutuisi todennäköisemmin myös vapaiden muuttoliikkeiden myötä. Teoriassa vapaat muuttovirrat johtaisivat siihen, että palkkataso nousee lähtömaassa ja laskee siinä maassa, jonne muutetaan. Lopulta, ainakin siis teoriassa, palkat olisivat kaikkialla samalla tasolla ja muuttoliikkeet loppuisivat.

On myös tärkeää ottaa huomioon – varsinkin heidän, jotka suhtautuvat vapaaseen liikkuvuuteen penseästi – etteivät kaikki ihmiset suinkaan haluaisi muuttaa toiseen maahan. Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä 640 miljoonaa aikuista, eli 13 prosenttia maailman väestöstä, arvioi muuttavansa toiseen maahan, jos heillä olisi siihen mahdollisuus. Vuonna 2018 julkaistussa kyselyssä puolestaan tuo luku oli yli 750 miljoonaa. Samalla pitää kuitenkin nostaa esiin, että hän, joka sanoo haluavansa muuttaa, ei välttämättä tarkoita, että todellisuudessa toimisi niin. Avoimet rajat helpottaisivat myös henkilön paluumuuttoa alkuperäiseen kotimaahansa. 

Muuttoliikehdintä ei myöskään tapahtuisi heti, vaan se voisi viedä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lisäksi palkkatasot alkaisivat tasoittua maailmassa joidenkin ihmisten muuttaessa maasta toiseen. Samalla köyhien maiden palkkoja nostettaisiin, koska niissä olisi vähemmän työtä tekeviä kansalaisia.

Lähteet:

Jones, Reece (2019). Introduction. In Open Borders: In Defense of Free Movement – Geographies of Justice and Social Transformation. The University of Georgia Press, Georgia.

Sager, Alex (2020). Against Borders: Why the World Needs Free Movement of People. Rowman & Littlefield International, London.

Sharma, Nandita (2019). Disposessing Citizenship. In Jones, Reece (ed.): Open Borders: In Defense of Free Movement—Geographies of Justice and Social Transformation. The University of Georgia Press, Athens.

Tallberg, Max (2022): Uuden ajan kansalainen: Visio paremmasta maailmasta. www.avisionofabetterworld.net.

Cdn.org: The fiscal impact of immigration

A review of the evidence (April 2020)

https://cdn.odi.org/media/documents/fiscal_space_paper_final.pdf, cited 18th October 2021

Muuttoliikkeet 10.12.2018 [Migrations]

https://news.gallup.com/poll/245255/750-million-worldwide-migrate.aspx, cited 29th December 2021

Jaa somessa

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

SINUA SAATTAVAT KIINNOSTAA MYÖS SEURAAVAT ARTIKKELIT

Anarkismi (osa kolme)

Petri Lahtinen Demokratia Anarkismissa suhtaudutaan demokratiaan usein kahtiajakoisesti tai ristiriitaisesti. Tässäkin on tärkeää täsmentää, että anarkistinen demokratiakritiikki kohdistuu pääosin uusliberalistiseen demokratiaan ja parlamentarismiin. Anarkismin epäileväisyys

Anarkismi (osa kaksi)

Petri Lahtinen Aktivismi Keskeisimpiä anarkismiin kuuluvia keinoja vaikuttaa ja haastaa nykyinen tilanne on aktivismi ja sen eri muodot. Nykyajan anarkistista aktivismia teoretisoidaan tuloksena, joka on

Anarkismi (osa yksi)

Petri Lahtinen Tavoitellessamme kokonaisvaltaisesti parempaa maailmaa on yksi merkittävimmistä haasteista löytää toimiva yhteiskunnallisen järjestäytymisen muoto. 1900-luvun ideologisessa kamppailussa fasismin hävittyä toisessa maailmansodassa ja perinteisen kommunismin

Astrid Aminoff on uusi hankesuunnittelijamme

Olemme iloisia ilmoittaessamme, että Astrid Aminoff on liittynyt Global Visions ry-tiimiin ja aloittanut äskettäin työskentelyn hankesuunnittelijana. Astrid Aminoff syntyi englannissa ja muutti Suomeen vuonna 1996.

Oletko ihminen, jonka mielestä on tärkeää pyrkiä parantamaan maailman tilaa?

Jos näin on asian laita, silloin Uuden ajan kansalainen: Visio paremmasta maailmasta on kirja, joka sinun tulisi lukea. Kirjassa Max Tallberg esittää konkreettisen poliittisen vision paremmasta maailmasta. Kirja on ladattavissa ilmaiseksi.