Max Tallberg
Perustulo on poliittinen idea, joka voisi olla moderni ratkaisu globaalin maailman haasteisiin. Tämä tulomuoto on säännöllisin väliajoin maksettava rahasumma, jolla ihmisen toimeentulo kustannetaan. Perustulo on myös jokaisen yksilön subjektiivinen, jakamaton oikeus, ja se maksetaan kaikille kansalaisille. Ainoa perustuloon liittyvä vaatimus olisi, että saajan tulee maksaa veronsa siihen maahan, joka sen on myöntänyt.
Miten perustulo sitten vaikuttaisi ihmisten elämään? Perustulo olisi ensinnäkin tehokas keino tarttua eriarvoisuuteen, sillä se takaisi sen, että kaikki selviytyisivät elinkustannuksistaan, kaikilla olisi mahdollisuus täyttää perustarpeensa ja pieni osa summasta jäisi vielä senkin jälkeen yli. Selvää on myös, että kansalainen voisi perustulon tuoman turvan ansiosta tarttua mihin tahansa toimeen eikä vastaanotettu työ vaikuttaisi perustulon määrään. Se poistaisi siis niin sanotun kannustinloukun, johon joutunut ihminen ei ota vastaan työtä, koska korvaus siitä on pienempi kuin työttömyystuet. Ottaessaan tällaisessa tilanteessa työn vastaan ihminen menettäisi tukensa ja hänen taloudellinen tilanteensa näin ollen huononisi. Perustulon vastikkeettomuus kannustaisi ihmistä aina ottamaan vastaan työtä.
Perustulon ansiosta pystyttäisiin pitämään huolta siitä, että kaikki kansalaiset tulevat toimeen ja samanaikaisesti tuntevat itsensä arvostetuiksi ja huomioiduiksi. Näin myös köyhät pääsisivät osalliseksi valtion taloudellisesta menestyksestä ja tämä olisi keino tukea maaseudun heikosti pärjääviä kuntia, sillä ihmisten olisi halutessaan helpompi jäädä synnyinseudulleen. Lisäksi perustulo hälventäisi rodullisia ennakkoasenteita: kaikille ihmisille, ihonväristä riippumatta taattaisiin määrältään yhtä suuri etuus ja jos tätä tukimuotoa maksettaisiin myös lapsille, he olisivat oikeutettuja siihen riippumatta vanhempiensa taloudellisesta tilanteesta.
Perustulo edistäisi suurella todennäköisyydellä myös yksityisyrittäjyyttä. Tästä seuraisi yhteiskunnalle pelkästään jo korkeampien verotulojen myötä paljon hyvää. Samalla nämä uudet yritykset työllistäisivät suuren määrän ihmisiä. Perustulon takaama turva mahdollistaisi helpommin mullistavien, visionääristen yritysideoiden toteuttamisen ja takaisi perheille keinon tulla toimeen myös silloin, kun maan talous on laskusuhdanteessa, joten talouden taantumista voitaisiin näin selviytyä paremmin. Lisäksi perustulo korvaisi monta olemassa olevaa tukimuotoa, mikä vaikuttaisi sen nettovaikutuksiin.
Nykymaailma muuttuu niin tiuhaan tahtiin, että moni joutuu kouluttautumaan uuteen ammattiin, mahdollisesti jopa useamman kerran elämänsä aikana. Perustulo toisi myös tässä mielessä turvaa, koska toimeentulo olisi turvattu kansalaisen kouluttautuessa uuteen työhön. Jos ihminen päättäisi siirtyä tekemään kokonaan esimerkiksi tärkeäksi kokemaansa vapaaehtoistyötä, perustulo mahdollistaisi tämänkin. Jos taas työelämä on liian hektistä ja stressaavaa – ja loppuun palamisen riski ilmeinen – perustulon turvin työntekijä voisi pitää kauan kaipaamansa loman. Taukojen pitäminen töistä ei myöskään pilaisi muuten hienoa ansioluetteloa – ne kun olisivat perustulon maailmassa paljon tavallisempia.
Perustulon tuoma turva voisi johtaa myös siihen, että yhä useammin tehtäisiin osa-aikatyötä tai puuhattaisiin useamman työksi luettavan tehtävän parissa. Kun tiedetään, että työelämässä alaa vaihdetaan yhä useammin tulevaisuudessa, perustulo auttaisi työllistämään ihmisiä tässäkin suhteessa. Perustulolla olisi varmasti myös hyvä vaikutus yksilöiden elämänlaatuun, varsinkin silloin, kun heidän ei tarvitsisi turhaan jännittää vaikkapa alanvaihtoa.
Perustulo vaikuttaisi työmarkkinoihin niin, että raskaista ja vähäpalkkaisista töistä maksettaisiin enemmän. Työnhakijan neuvotteluasema vahvistuisi perustulon myötä: jos kurjasta työstä ei maksettaisi tarpeeksi, ihminen voisi olla ottamatta vastaan huonoksi katsomaansa työtä. Näin ollen ikävien, raskaiden työtehtävien palkkausta todennäköisesti nostettaisiin.
Perustulon voitaisiin myös ajatella vähentävän rikollisuutta. Vankilaan tuomittu menettäisi oikeutensa tähän tulomuotoon, joten rikolliset ja jengiläiset miettisivät ehkä tarkemmin, haluaisivatko he jatkaa valitsemallaan tiellä. Perustulo voisi muutenkin tukea köyhien alueiden taloutta, joissa rikollisuus ja jengiväkivalta ovat usein iso ongelma. Säännöllisesti maksettu rahasumma kannustaisi ihmisiä pysymään kaidalla tiellä ja soisi heille mahdollisuuden suunnitella tulevaa uudella tavalla.
Perustulo edistäisi myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä tapahtuisi, koska kodissa tehdystä työstä, joka on tärkeää ja tuottavaa, saataisiin palkkaa perustulon muodossa. Naiset ansaitsevat muutenkin keskimäärin miehiä vähemmän, ja suurelta osin tästä syystä johtuen he edelleen jäävät miehiä useammin kotiin hoitamaan lapsia. Tämä taas johtaa siihen, että sukupuolten välinen eriarvoisuus kasvaa entisestään. Perustulo mahdollistaisi samalla sen, ettei nainen olisi riippuvainen miehensä tuloista. Jos perhe ja parisuhde ovat onnettomia, nainen voisi myös helpommin järjestää elämänsä toisenlaiseksi. Näin ollen perustulo luultavasti auttaisi naisia enemmän kuin miehiä.
Tärkeää on myös, että perustulossa yhdistyvät universaalisuus eli se, että sen todellakin saavat kaikki ihmiset, ja vastikkeettomuus eli se, ettei sen eteen tarvitse tehdä mitään. Nämä kaksi tekijää yhdessä takaavat vapauden ja luovat vaihtoehtoja heille, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat. Kun myös yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville taataan perustulo, heillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä ja he voivat olla hyödyksi yhteiskunnalle. Samalla nuoret voisivat ottaa vastaan työharjoittelupaikkoja, joista maksetaan vain vähän tai ei ollenkaan, ja näin he pääsisivät mukaan työelämään. Ilman tällaista työkokemusta on vaikeaa löytää hyvää työtä. Perustulo mahdollistaisi tämän kaikille, myös heille, joilla ei ole varakkaita vanhempia tukemassa rahallisesti siinä vaiheessa, kun he eivät vielä ole taloudellisesti omillaan.
Perustulo olisi samalla laajemmassa kuvassa ratkaisu jatkuvasti etenevään automatisaatioon, joka ilmenee niin, että robotit hyvin todennäköisesti tulevaisuudessa vievät yhä suuremman osan tavallisten ihmisten töistä. On arvioitu, että lähes puolet yhdysvaltalaisten työpaikoista tulevaisuudessa katoaa automaation myötä.
Näemme siis, että perustulo vaikuttaisi monin tavoin suotuisasti yhteiskuntaan ja yksittäisen ihmisen elämään. Jos politiikan tavoitteeksi asetetaan hyvän elämän mahdollistaminen, perustulo olisi täydellinen ratkaisu. Perustulon turvin ihminen olisi aidosti vapaa valitsemaan, mihin aikaansa käyttää ilman, että hänen ensiksi olisi pitänyt haalia itselleen suurta omaisuutta. Näin ihmiset voisivat tavoitella unelmiaan tai päättää tehdä sellaista työtä, jonka kokevat merkitykselliseksi. Ihmisissä syntyisi myös sisäistä motivaatiota, kun he saisivat itse valita mieleisensä työn. Työn tuottavuus voisi olla suurempaa ihmisten tehdessä sellaista työtä, jonka he itse kokevat merkitykselliseksi. Perustulon maailmassa ihmisellä olisi samalla vastuu omasta elämästään, koska se olisi ainoa keino, samoin kuin ehto luoda itselleen hyvä elämä. Ihmisiä tulisi kannustaa tekemään elämästään omannäköistä, merkityksellistä ja arvokasta. Perustulo mahdollistaisi tämän.
Lähteet:
Bregman, Rutger (2018). Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman. Atena, Jyväskylä.
Lowrey, Annie (2018). Give People Money: How a Universal Basic Income Would End Poverty, Revolutionize Work, and Remake the World. Broadway Books, New York.
Tallberg, Max (2022). Uuden ajan kansalainen: Visio paremmasta maailmasta.
www.avisionofabetterworld.net
Van Parijs, Philippe & Vanderborgth, Yannick (2019). Basic Income, A Radical Proposal for a Free Society and a Sane Economy. Harvard University Press, Cambridge.
